Koko viime viikko tuli taas jotain vitun jalkapalloa ja töissä ihmiset hädin tuskin muusta puhuikaan koska kellään ei näköjään ole mitään elämää. Se sai minut tajuamaan että joo, vaikka viime postauksessani mukamas väitin että tän blogin taru oli tässä niin tajusin, että kyllä nyt jonkun pitää edelleen kantaa tätä älykkyyden soihtua tässä idioottilaumassa.
Aloitan palauttamalla varhaisimpia postauksiani, koska osa niistä on klassikkoja ja nyt kun lueskelen niitä tässä niin naureskelen välillä itsekin ku en muistanutkaan, kuinka fiksusti olen joitain asioita kommentoinut.