Raakakku, osa 4

Julkaistu alun perin su 29.3.2015

Nyt kun on tullut tankattua chilipähkinöillä ja ruisnapeilla, on aika siirtyä illan kohokohtaan. Huom. Kaikki aiemmin mainitut ainesmäärät olen pyöristänyt seuraavaan lähimpään puoleen desiin, koska en jaksa alkaa mittailla mitään desien neljäsosia.

Ensinnäkin hyvin epäilyttävä pohja. Pohja koostuu saksanpähkinöistä, kaakaojauheesta, suolasta ja kuivatuista taateleista, joiden lisäyksen jälkeen sekoitusta tulisi jatkaa kunnes taikinasta tulee hieman tahmeaa.

Miten helvetissä pähkinöistä ja kuivatuista taateleista saa aikaan mitään tahmeaa? Kuulostaa vähän samalta kuin laittaisi kissan kuivaraksuja ja rusinoita monitoimikoneeseen ja saisi aikaiseksi mukamas jotain tahnaa. Ja mikä parasta, epäilykseni kävivät lopulta toteen. Tästä tulee ihan paska.

No niin, pähkinät monitoimikoneessa odottamassa jauhamista karkeaksi muruiksi. Näyttääkö yhtään uhkaavalta? Minusta näyttää aika helvetin. Suojalasini olivat jääneet laitokselle, joten hitsaajakakkulat esiin.

Aika leipoa.

Monitoimikoneeni ei pysty murskaamaan pähkinöitä vaan lennättelee niitä ympäri kulhoa ja sieltä ulos. Yllättyneitä ihmisiä on tasan nolla kappaletta. Perunanuija olisi ollut kätevä, mutta sellaista en satu omistamaan.

Kätevän design-kaulimen sen sijaan kyllä omistan. Sillä sain paineltua isoimmat pähkinänpalat pienemmiksi. Lopputulos ei siltikään ole mitään karkeaksi luokiteltavaa, ellei sitten sorakivien luokkaa olevat pähkinänpalat ole sellaisia.

Kulho takaisin koneeseen ja kone päälle niin että pitelin leivinpaperia samalla kulhon päällä enimpien ammusten kimmottamiseksi takaisin kulhoon. Karkeudelle ei tapahtunut mitään. Lisäsin suolan ja kaakaon ja jatkoin sekoittamista. Nyt keittiötasoillani on satunnaisia ruskeajauheisia osumakohtia siellä täällä. Kuka ikinä keksikään ehdottaa pähkinöiden laittamista monitoimikoneeseen saa haistaa vitun.

Ja kyllä, olin ostanut kuivattuja taateleita, ja aloin katua, etten toteuttanutkaan vitsiäni niiden korvaamisesta voilla. Avasin pussin ja haju on etova. Pilkoin taatelit parhaani mukaan muumilautasellani ja lykkäsin ne sekoittumaan kun kärsivällisyyteni loppui. Yllättävää kyllä monitoimikoneeni ei jaksanut taatelinpaloillekaan tehdä mitään, joten lopputuloksena kulhossani poukkoili pähkinän- ja taatelinpalasia toisiinsa sekoittumattomana kasana. Kissannaksut ja rusinat. Lisäsin köntin voita sidosaineeksi, ja se paransi tilannetta hieman, mutta ei tästä silti koossa pysyvää yhtenäistä massaa tullut.

Hyppäsin siis ohjeista "kunnes saat hieman tahmean taikinan" -välivaiheen yli ja painelin saamani kasan irtopohjavuoalle levitetylle leivinpaperille. Vierailevana tähtenä viime kokkauskerralla käytetty leivinpaperi ja riisi, joita en ole vieläkään jaksanut siistiä pois.

Ja taikina pakkaseen. Uskallan olla satavarma että pohja ei pysy huomenna kakkua leikellessä ollenkaan koossa ja maistuu kaiken lisäksi paskalta. Mutta ainakin minulla on kasa Facebook-dokumentteja, joilla voin todistaa, ettei kakkuidea ollut minun.

Seuraavaksi täyte, jota varten joudun ostamaan kookosöljyä, koska ideani yhdistää kaakao ja voi kaakaovoin saamiseksi torpattiin ja lähin kaakaovoita myyvä kauppa on jossain keskustan perseessä.

Jos koskaan teen tätä uudestaan illanistujaisiin, jätän taatelit pois ja korvaan ne voilla. Se toimii paljon paremmin sidosaineena.

Navigointi