Julkaistu alun perin pe 6.3.2015
"...kunnes kakku on reunoiltaan kiinteä mutta keskeltä vielä hyytelömäinen." Reunat ovat minusta edelleen suht hyytelömäiset, mutta kakku alkoi äkillisesti kohota ja sen pinta alkoi rakoilla kuin laavavirta ikään, joten eiköhän tämä ole tältä erää valmis. Jäähdytyksen jälkeen tungen sen jääkaappiin odottamaan huomista.
Ennen tarjolleasettelua teen kakulle ns. ranskalaisen leikkauksen eli leikkaan siitä valmiiksi irti yhden siivun, jonka laitan syrjään. Tarkoituksena on luoda kakusta sellainen vaikutelma, että sitä voi vapaasti syödä, mikä on varsin kätevää suurella ihmismäärällä, kun kukaan ei kehtaa olla se ensimmäinen syömisen aloittanut. Muistaakseni.
Okei, ei se ihan laavavirtaa muistuta enää. Näyttää ennemminkin siltä, että se irvistää minulle pilkallisesti.
Seuraava päivitys tulee sitten kun seuraavan kerran intoudun tekemään ruokaa. Tämän kokemuksen myötä en siis taas ihan vähään aikaan.
<<< Edellinen postaus | Seuraava postaus >>> |
---|---|
Valkosuklaamustikkajuustokakku, osa 6 | Valkosuklaamustikkajuustokakku, osa 8 |