Kolmen tähden illallinen 12, leivät ja loppukatsaus

Julkaistu alun perin ma 27.7.2015

Voileiville tein ohjeiden mukaisen tomaattisalaatin päälliseksi. Tomaateista poistetaan siemenkodat ja loput silputaan kuutioiksi. Eli suomeksi melkein 90 % tomaatista menee haaskuun.

Ylhäällä roskiin menevät osat, alhaalla käyttökelpoiset.

Ja sit samaan aikaan ihmetellään kun maailmasta loppuu ruoka. Ei vissiin mikään ihme kun länsimaissa ruuan hyötysuhde on jotain 10 - 20 % jos ylläolevaan yhtään on uskominen.

Eli pussi täyteen roskaa ja kuutioidut tomaatit kulhoon. Tomaattikuutioiden koko kasvoi sitä mukaa kun kiinnostukseni koko touhua kohtaan laski. Seuraavaksi vuorossa sipuli. En jaksanut mitään kyynelten vastaisiin varotoimiin ryhtyä, eikä se haitannutkaan. Sipuli ei itkettänyt ollenkaan, toisin kuin tän blogin hintalappu.

Seuraavaksi vuorossa basilika, mutta se näköjään oli kahden päivän aikana päässyt jääkaapissa aika kurjaan kuntoon. Tummuneita ja nahistuneita lehtiä. Leikkelin talteen ainoat vähänkin hyvännäköiset palat ja loput söin tuoreena.

Hahahaha. Ei suinkaan. Heitin roskiin.

Plus vähän oliiviöljyä ja sitä jotain tummaa kastiketta päälle. Peruskauraa. Ellei tuota basilikaa oteta lukuun.

Koska leivänpaahtimeni kantokyky on melko rajattu, jouduin ottamaan aavistuksen kovemmat keinot käyttöön. Tätä leivänpaahtotapaa olen käyttänyt joskus mökillä ja hyvää tuli (joskin myönnetään, siellä mökissä oli käytössä puilla lämmitettävä kamiina, jonka päällä oli mitälie paahtokiviä). Niin tuli nytkin. Leivät ja tomaattisalaatti saivat illan aikana varmaan eniten kehuja.

Ja siltä varalta että joku joskus noudattaa kuvan ohjetta, pieni vinkki: kuvan oton jälkeen säädin levyt kakkoseen, koska sillä tuli mielestäni hieman parempi lopputulos.

Leipien voitelu oliiviöljyllä, johon olin leikannut joukkoon valkosipulia. Hyvää tuli. Suti löytyi sattumalta kun vilkaisin yhteen aterinlaatikkooni.

Eli se reseptistä. Porukka kävi, porukka söi, porukka antoi tuomionsa, porukka lähti. Tällaisia mielipiteitä tai omia havaintoja jäi käteen:

• Pieleen mennyt pannakotta (josta tästä lähtien käytetään nimitystä kermahyydyke) olikin hyytynyt jääkaapissa sitten lopulta. Valitsemani kulhon pinta-alan ja tilavuuden vuoksi hyytymisaika oli enemmän kuin se tunti. Jännää. Ja sitä liivatetta tuli tavallaan liian pieni määrä.
• Sokeria sen sijaan olin latonut kermahyydykkeeseen vain puoli desiä kun olis pitäny laittaa kolme. Ikään kuin rahaa kasvaisi puussa. Norovadelmat vähän paikkasivat ehkä.
• Leivistä tuli omaan makuuni liian pieniä, salaattia oli vaikea latoa niiden päälle. Plussana pienet leivät oli helppo syödä yhtenä suupalana.
• Liha onnistui varsin hyvin.
• Uunivihannekset olivat jääneet ehkä vähän raaoiksi. Tai muuten vain koviksi. Olivat hyper-al-dente.
• Noroviruksen itämisaika on 12 - 48 tuntia. Kello käy.

Eli kaiken kaikkiaan huonomminkin olis voinut mennä. Ainekset olisivat voineet olla kalliimpia tyyliin laman tai pula-ajan takia ja kaikki ruokalajit olisivat voineet mennä pieleen. Nyt selvittiin suht vähällä.

Ensi kerran ruokalista sitten noudattelee Poikamiehen herkkuruoat -blogia. Silloin alkuruoaksi hernekeittopihvejä ketsupilla, pääruoaksi pizzahamppareita ja jälkiruuaksi jotain muuta, koska blogissa ei käsitellä jälkiruokia. Jostain kakuista oli puhetta, mutten enää muista niiden nimiä.